Annemarie Åström

Innostuin viulunsoitosta 3-vuotiaana, nähtyäni televisiosta Viuluviikarit ihmemaassa-ohjelman. Muistan kuinka ihailin pikkuviulisteja ja ajattelin, että jos minäkin soittaisin viulua, niin sininen karhu tulisi antamaan minulle karkkia, niin kuin Viuluviikareiden ihanassa satumaailmassa. On hauskaa muistella näitä aikoja, varsinkin kun nykyään moni Viuluviikareiden viulisteista on hyvä ystäväni.

Tällä hetkellä toimin aktiivisesti monipuolisena viulistina erilaisissa kamarimusiikki-orkesteri- sekä opettajan tehtävissä. Minulla oli muutaman vuoden vakituinen virka Helsingborgin sinfoniaorkesterissa äänenjohtajana. Vaikka tämä olikin antoisaa aikaa, koen kaikesta huolimatta freelancerina olemisen minulle sopivimpana. Se vapauttaa minussa luovuuden ja antaa minulle enemmän mahdollisuuksia toteuttaa itseäni. Työstän tällä hetkellä taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemian DocMus-osastolla. Siellä opettajanani toimii professori Kaija Saarikettu. Soitan tällä hetkellä viulutaiteilija Anja Ignatiukselle (1911 – 1995) kuulunutta J.F.A. Guarneri-viulua, jonka Anja lahjoitti Sibelius-Akatemialle. Nautin sen tummasta ja syvästä soinnista!

Debyyttilevyni Nordic Violin Music, joka ilmestyi syyskuussa 2012 Alballe, sisältää romanttisia harvinaisuuksia viululle ja pianolle Pohjoismaista. Levy on herättänyt paljon mielenkiintoa ja on kriitikoiden ylistämä.

Kun en soita viulua, vietän aikaa perheeni kanssa punaisessa puutalossa Kirkkonummella luonnon rauhassa.

Ulla Lampela

Kun pääsin musiikkiopistoon 6-vuotiaana, en tiennyt miltä sello näytti. Sellon nähdessäni ensi kertaa, se vaikutti valtavan suurelta! Olin pyrkinyt viuluun, mutta minulle suositeltiin selloa. Monia muitakin pieniä elämän johdatuksia on soittohistoriani varrella ollut useita.

Opiskelin Sibelius-Akatemiassa ja siellä minut pyydettiin Tempera-kvartettiin. Kvartetin mukana kulkeminen ympäri maailmaa, ensin opiskellen Lontoossa ja Edsbergissä, Ruotsissa, sen jälkeen konsertoiden, on ollut yksi merkittävimmistä opettajistani soittamisessa ja musiikin tekemisessä.

Tällä hetkellä opetan sellonsoittoa lapsille ja nuorille Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Sen lisäksi soitan paljon kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa, joista KAAÅS-trio on yksi rakkaimmista. Keikkailen myös pääkaupunkiseudun orkestereissa silloin tällöin.

Minulle on tullut hyvin tärkeäksi viedä musiikkia paikkoihin, joista ihmiset eivät itse pääse lähtemään perinteisiin konserttisaleihin (palvelutalot, sairaalat, saattohoitokodit). Ihmisten kohtaaminen on noussut vuosien varrella yhä merkityksellisemmäksi asiaksi konserttitilanteissa.

Rakastan metsässä kävelyä, hiihtoa ja lukemista. Elämässä parasta on oleminen.

Tiina Karakorpi

Aloitin piano-opinnot 4-vuotiaana ja siitä lähtien pianonsoitto on kuulunut elämääni joka päivä. En muista koskaan epäröineeni ryhtyä isona pianistiksi.

Olen soittanut muun muassa Tapiola Sinfoniettan ja Vatikaanin orkesterin solistina. Olen esiintynyt useilla musiikkifestivaaleilla sekä koti- että ulkomailla.

Valmistuin musiikin maisteriksi Sibelius Akatemiasta 2004. Olen palkittu kilpailuissa, mm. Maj Lind 1997 ja Vanna Spadafora 2006. Pianotrio Kaaåksen lisäksi soitan eri kamarimusiikkikokoonpanoissa, muun muassa siskoni Salla Karakorven kanssa pianoduossa ’Karaa korville!’. Soitan mielelläni soolo-ohjelmistoa, mutta kaikista antoisimmaksi olen kokenut yhteissoiton ihanien ihmisten ja muusikoiden kanssa. Olen opiskellut Tukholmassa Edsbergin idyllisessä kamarimusiikkipainotteisessa koulussa sekä ECMA:ssa (European Chamber Music Academy), joka järjesti opiskelumahdollisuuksia ja esiintymisiä ympäri Eurooppaa. Tällä hetkellä teen taiteellista jatkotutkintoa Sibelius Akatemian tohtorikoulussa. Nurmijärven Musiikkipäivien taiteellisena johtajana toimin 2002-2012.

Tärkeitä opettajia musiikkielämässäni ovat olleet Kata Nummi-Kuisma, Eero Heinonen, Erik T. Tawaststjerna, Konstantin Bogino ja Hatto Beyerle. Elämäni täyttää oman soittamisen lisäksi Espoon Musiikkiopiston pianonsoiton lehtorin tehtävät ja kotona seuranani touhuavat poikani Otso ja Lassi.